42

Synnyin 8.6.1968 klo 14.50 tuossa muutaman sadan metrin päässä Naistenklinikalla. 20 minuutin päästä mittarissa on siis 42 vuotta suomalaisena. Kovin pitkälle en ole päässyt, noin niin kuin maantieteellisesti. Tai siis onhan siellä Argentiinassa tullut rampattua. Johtuneeko entisistä elämistä vai onko vielä kuherruskuukausi, mutta siellä on kotoisampaa olla.

En ole lukenut kirjaa Linnunradan käsikirja liftareille, mutta siinä kuulemma supertietokone ilmoittaa "elämän tarkoitukseksi" luvun 42. Arvon nuoret, voin vakuuttaa, että se on. Tai ei ole. Numero 42 on kyllä kummallisella tavalla ponnahdellut elämässäni esiin silloin tällöin, esim. hotellihuoneiden numeroissa. No, kirjassakin on kyse vain vastauksesta, kysymys on pääteltävä itse.

Tämä ei tule kypsemmille lukijoille mitenkään uutisena, mutta ajan myötä ja ymmärryksen kasvaessa kaikki monimutkaistuu. Tästä ei koulussa varotettu. Kuten terveysongelmat, ihmissuhteet, ura (mikä ura?) jne. Kunnon syntymäpäiväkriisiin liittyvän itsetutkiskelun tuloksena voin todeta, että en ole koskaan ollut epätoivoisempi ja epävarmempi tulevaisuuden suhteen. Sekä henkilökohtaisen että koko ihmiskunnan. Paitsi ehkä huomenna, eikä sekään ole tietenkään mitään verrattuna ylihuomiseen. The only way is down, mutta avaruuden painottomuudessa kaikki suunnat ovat tasa-arvoisia.

Minun tähän mennessä muodostamani käsityksen elämän tarkoituksesta ja elämänhalusta voi tiivistää yhteen sanaan: uteliaisuus. Vain uteliaisuus ja halu oppia pitää ihmisen tai siis ainakin minut hengissä: sitten kun se on mennyttä, eutanasian hankkiminen tuntuisi olevan hyvä optio. Yhden hitaan itsemurhaprosessin olen keskeyttänyt eli tupakoinnin, mutta läskinsyöntiä ja viinanjuontia jatkan. Kippis! Eli saatiinhan tähän iloisempi lopetus, toivottavasti tälle syntymäpäivälle myös!

Onnea myös muille 8.6. syntyneille, muutamia eläviä synttärisankareita mainitakseni: Mikko Jokinen, Tapani Perttu, Marja Aarnipuro, Osku Pajamäki, Amira Khalifa, Julianna Margulies, Tim Berners-Lee ja Katy Garbi...