Kevät koittaa Hitlereille

Aivan aluksi pitää tietysti kiittää. Tämä pitkä talvi olisi ollut paljon pidempi ja raskaampi ilman vaalikampanjaa.

Kiitän nöyrästi omia äänestäjiäni ja kaikkia Muutosta äänestäneitä! Kiitokset Muutoksen ehdokkaille ja aktiiveille. Kiitos myös niille lukuisille Muutosta ymmärtäneille ja kannustaneille, jotka kuitenkin näissä vaaleissa äänestivät jotain muuta. Siirtoäänivaalitavalla tuloksemme olisi varmasti ollut parempi: niin monet huomasivat esim. vaalikoneissa ajattelevansa samoin kuin me, mutta äänestivät kuitenkin suurempaa puoluetta.

Kiitän eritysesti läheisimpiäni, joiden kärsivällisyys on varmasti ollut koetuksella käydessäni vaalikampanjaa 4 kuukautta lähes yötä päivää. Monella muulla ehdokkaallamme ei ole ollut tällaista mahdollisuutta. Kiitokset kampanjaan lahjoittaneille tahoille.

Tulos oli toki odotettua heikompi, mutta ei masentava. Se oli kuitenkin komea ottaen huomioon, kuinka vaatimattomilla resursseilla se saatiin aikaan. Kolmessa vaalipiirissä Muutos 2011 oli suurin eduskunnan ulkopuolisista. Ainoat kannatustaan lisänneet puolueet Perussuomalaisten lisäksi olivat Piraatit, Muutos 2011 ja Vapauspuolue. Nyt vedetään hetki henkeä, mutta sitten Muutos 2011 alkaa valmistautua ensi vuoden vaaleihin.

Muutoksella on jo valtuutettu Lappeenrannassa ja ensi vuonna niitä saadaan varmasti lisää. Ryhtymiseni presidenttiehdokkaaksi riippuu tietysti monista seikoista, mutta jos ei järkevämpääkään tekemistä ilmaannu niin multimediaalis-poliittinen performanssini jatkuu yleisön ja läheisten pyynnöistä huolimatta.

Olen saanut kampanjan aikana uusia ystäviä ja taatusti vielä enemmän uusia vihamiehiä. Laatu korvaa määrän. On ollut tietysti surullista pettyä päivittäin fiksuina pitämiinsä ihmisiin, jotka uskovat median propagandaan ja valheisiin tai sekoavat totaalisesti jostain sanasta, sitaatista tai kyseenalaistuksesta. Otsikko on teille kaikille mulqvisteille.

Albert Einstein oli kiusallisen oikeassa todetessaan, että on vain kaksi ääretöntä: avaruus ja ihmisten typeryys, ja siitä ensimmäisestä ei ole täyttä varmuutta. Tähän kaikkeen olin kyllä erittäin varautunut ja kaikki kampanjan aikana sanomani ja tekemäni olivat erittäin harkittuja. Muutama provokaatio jäi voimien ja ajan loppuessa vielä varastoonkin.

Taistelu sananvapauden ja paremman maailman puolesta jatkuu. Tämä oli vasta alkua. Muutosta tarvitaan, mutta tarjoamamme suora demokratia jäi nyt muiden asioiden jalkoihin, kun median mielestä oli esim. paljon tärkeämpää kysyä kaikissa yhteyksissä, mitä mieltä kansalainen Timo Soini on abortista.

Halveksuntani Suomen mediaa kohtaan on kasvanut entistä suuremmaksi. Median ammattitaidottomuus, yleinen sopulimaisuus ja politikointi ei tietenkään ollut mikään uutuus eikä yllätys, sen verran monissa kampanjoissa olen jo ollut mukana. Muutos 2011-puolueen ja sen ehdokkaiden avauksia ei juuri päästetty keskusteluun. Olen erittäin pettynyt siihen, että en pysty näemmä lakia rikkomatta enää läpäisemään suomalaisen median palomuuria. Enkä edes väärinkäytösten uhrina.

Vaalilupauksistani pystyin pitämään vain toisen: aloitin kesä- ja sunnuntairatsastuskauden heti käytyäni äänestämässä. Koska minusta ei tullut kansanedustajaa, jää Koraanin kieltävä lakialoite nyt esim. Jussi Halla-ahon tehtäväksi. Muutenkin yritän nauttia keväästä ja kesästä muiden harrastusten ja töiden parissa.

Onnittelen lämpimästi lukuisia uusia kansanedustajia, joita olisin voinut itsekin äänestää. Niitä löytyy monista puolueista, ja vieläkin enemmän olisi saanut vaihtua. Suuri osa vallasta ja elämäämme vaikuttavista tekijöistä on kuitenkin ihan muualla kuin eduskunnassa.

Muutoksia tulee, halusitte tai ette. Toivottavasti vaalejakin vielä tulee.

City-lehti sensuroi ja valehtelee

Helsingissä, 8.4.2011

Muutoksen Helsingin vallankumousjaosto Rakkauden Sotilaat tiedottaa!

SÄLÄÄM!

Meistä olisi mukavaa, jos tiedotusvälineet välittäisivät totuudenmukaista tietoa ja luottaisivat siihen, että kansa osaa tulkita sitä omiin tarpeisiinsa juuri oikein. Valitettavasti vaalien alla tällainen toive on vain hurja utopia.

City-lehden vaalijuttu alastomista ehdokkaista oli journalismin irvikuva. Ehdokkaamme Petri Kaivanto kuvattiin alasti ja haastateltiin sähköpostitse, mutta sensuroitiin sitten viime tingassa koko jutusta iän perusteella.

Hyllytyksen vuoksi valheellisesti väitettiin, että vain kolmen puolueen ehdokkaat suostuivat nakuilemaan. Virhe monistui myös Iltalehden viikonloppunumeroon. Keskiviikon Iltalehdessä Anja Snellman kiinnittikin sattumalta huomiota CItyn harjoittamaan ikäsyrjintään. Iltalehden toimittaja sen sijaan ei ole vastannut soittopyyntöön eikä sähköpostiin, mikä ei ole yllätys ottaen huomioon Iltalehden muutenkin ala-arvoisen ja älyvapaan vaaliuutisoinnin.

Cityn päätoimittaja Heini Larros vielä vinkui Kaivannolle puhelimessa, että "Mitä teidän puolueella on niinku tarjota nuorille aikuisille, jotka ovat Cityn kohderyhmää?" Kaivanto toimitti tämän nöyryytyksen jälkeen myös muiden "riittävän nuorten" pääkaupunkiseudun ehdokkaiden yhteystiedot CItyyn, mutta aikataulu oli jo muodostunut mahdottomaksi. Muutos 2011 jäi siis Cityssä kokonaan mainitsematta.

Muutos 2011:n ehdokkaat ovat keski-iältään Suomen toiseksi nuorimmat ja puheenjohtajamme Jiri Keronen on Suomen nuorin puoluejohtaja. Varjovaalien mukaan olemme saamassa 5 kansanedustajaa ja Allianssi ry:n gallupin mukaan kannatuksemme on 1,6%. Ei huonosti puolueelta, joka merkittiin rekisteriin vasta syksyllä. City-lehden harjoittama sensuuri ja valehtelu on pöyristyttävää.

Kuten näette, ehdokkaistamme kyllä löytyy ajan hengen kaipaamia "pieniä munia ja suuria sieluja", jotka ovat rohkeasti läpinäkyvyyden ja korruption vastaisen taistelun asialla.

Me kuitenkin uskomme asialinjaan ja meistä politiikkaa pitäisi voida tehdä myös huoraamatta näin paljon kuin City edellytti. Haluaisimme myös, ettei nakuilun pitäisi sinänsä olla saunamaassa mikään iso juttu kenellekään. Suomessa on ollut tapana viedä vieraat kulttuurista riippumatta saunaan ja juottaa viinaa. Tämä olisi hyvä tapa edelleen. Monikultturismi-ideologian mukainen kulttuurisensitiivisyys on tehnyt tällaisen ajattelemisestakin varmaan sopimatonta ellei peräti kriminalisoitua rasismia.

Norjassa näytetään nykyään maahanmuuttajille video, jossa esitellään homoseksuaalisuutta. Meistä vielä tehokkaampaa sopeuttamis-kotouttamista olisi tervetuliaisriittinä yhteissauna miehille ja naisille. Siellä lauteilla sitten kerrottaisiin, että sauna on suomalaisten kirkko ja moskeija, jossa ei puhuta uskontoa eikä politiikkaa, eikä varsinkaan erotiikkaa.

Saunaoluiden ohessa tulijoilta otettaisiin sitten tietysti nimmari yhteiskuntasopimuspaperiin, jossa tulija sitoutuisi mm. siihen, ettei satunnainen nännin tai nilkan vilahtaminen missään yhteydessä kiihota esim. väkivaltaan, raiskaukseen tai uskonrauhan rikkomissyytteen nostamiseen. Voisipa sopimuksessa edellyttää myös, että sukulaisnaiset voi päästää uimaan yhdessä vieraiden miesten kanssa.

Jos haluat muutosta, äänestä Muutosta!

Toivoopi Helsingin vaalipiirin kennonjohtajisto:

Aki Greus

Che Barbarossa, numero 116

Petri Kaivanto

Fidel Nocastrado, numero 117

Lasse Laaksonen

Hirmuinen Lalli, numero 120

Kimmo Talikainen

Kelpo-Kimmo, numero 125

Kaivanto kulttuuriministeriksi

Lukaisin perussuomalaisten vaaliohjelman kulttuuriosion. Totta kai siinä on muutamia perusteellisesti julkisuudessa reviteltyjä kökköyksiä, mutta myös paljon hyvää.

Minulla ei olisi suuria ongelmia toimia Timo Soinin hallituksessa kulttuuriministerinä.

Pahimpana virheenä pidän tätä semanttista myönnytystä: siinä pyritään määrittelemään monikulttuurisuus melkein samaksi asiaksi kuin kansainvälisyys. Aivan kuten monikultturistit tekevät ja tähän en suostu. Itse pyrkisin poistamaan sanan monikulttuurisuus kaikista julkisen vallan papereista.

Mitä tulee Ylen tehtävien uudelleenmäärittelyyn, kirjoitin siitä joku aika sitten. Ongelma ei ole amerikkalaisen ohjelmiston osuus, se on väärä väite: merkittävästi suurempia ongelmia ovat mm. jatkuvasti kallistuva kansainvälinen urheilu ja Ylen epäreilu kilpailu monessa ohjelmagenressä.

Postmodernin tyhjentävässä määrittelyssä en pärjää taiteen maistereille, menee liian filosofiseksi tämmöiselle pitkätukkapopparille. Mä taidan olla vähintään post-potenssiin kolme-moderni. Niin paljon on aihetta nauruun, satiiriin, ironiaan. Vittuilusta puhumattakaan. Mitä vakavammiksi asiat ja suuremmiksi murheet menevät sitä enemmän näitä tyylikeinoja tarvitaan.

On kehuttava erityisesti lausetta: " Yhteiskunnan on hyvä tarjota tilat vapaaehtoisvoimin tuotetulle toiminnalle." Suomessa on kurja ilmasto. Suomessa on mahtava talkooperinne. Suomessa on järkyttävä määrä tyhjää toimitilaa. Bändit, harrastajateatterit, kuorot, kuvataiteilijat jne. jne. tarvitsisivat paljon enemmän apua tämän yhtälön ratkaisemiseen.

Iloitsen myös murteiden mainitsemista vaaliohjelmassa. Karkeasti yleistäen aikana ennen Heli Laaksosta murre kuului korkeintaan Esa Pakarisen hampaattomalle sketsihahmolle Severi Suhoselle, siis vain huumoriin. Murteet ovat rikkaus ja ihan riittävää monikultturismia

Voi hyvin olla, että tulevaisuus on kovin synkkä ja kulttuurialakin joutuu merkittävien leikkausten kohteeksi. Sodassakin tarvitaan aina viihdytysjoukkoja. Kulttuurialan väheksyjät ja vihaajat eivät kuitenkaan ymmärrä alan kansantaloudellista merkitystä. Sitäpaitsi moni taiteilija voisi tulla paljon kalliimmaksi mielenterveyspotilaana tai vankina kuin taiteilijana.

Vaikka taloudessa menisi hyvinkin niin omina painopisteinäni olisi ainakin ns. vapaan rahan lisääminen. Nykyisestä kulttuuribudjetista valtaosa pyörittää vakiintuneita teattereita, orkestereita ja festivaaleja. Projektikohtaista tukea on jaossa kovin niukasti.

Vähitellen alkaa syntyä konsensus siitä, että kulttuurialojen ammattikoulutusta on liikaa. Peruskoulutuksesta en kuitenkaan tinkisi: huippujen syntyminen edellyttää, että taito- ja taideaineita on peruskoulussa ja lukiossa riittävästi ja kunnissa on tasokasta taideopetusta lapsille ja nuorille.

Oma alani eli populaarimusiikki pitäisi tietenkin ottaa entistä vakavammin myös Työ- ja elinkeinoministeriössä. Se on taiteen aloista edelleen syrjityin, koska se on kaupallista ja rock tuhoaa nuorison. Mikä on tietysti ihan totta. Populaarimusiikki on kuitenkin yksi mahdollinen kasvuala ja potentiaalisesti erittäin työllistävä. Yksi yksinkertaiselta kuulostava 3 minuutin popralli voi poikia töitä uskomattoman suurelle joukolle ihmisiä.

Oman kulttuuriministerikauteni monumentiksi haluaisin tietysti sattuneesta syystä pekkaroida Suomen Musiikkimuseon, mutta suurempiakin ideoita on...

(Davaite! Wanhassa kuvassa minä ja Vileenin patsas. Kylläpä on muuten Vileenin näköinen patsas, eikä mikään postmoderni pökäle!)